Juuri viikko sitten, kun punaviinilasi toisessa kädessä, ja sushirulla toisessa Irlantilaisen kanssa aloitimme Downton Abbeyn viimeisen (nyyyyyyh!!!) tuotantokauden, totesi Irkku, että aatteleppa, että vielä muutama vuosi sitten ei Raumalla ollut kuin kiinalainen ja muutama kebap-paikka. Nyt olimme hakeneet sushia REKOSTA! Pieni, herttainen kiinalaisrouva niitä omin käsin kääriskelee, ja me sitten aina viikoittan pari rasiaa ostamme. Ja nykyisin näitä saa Raumaltakin jo ravintolastakin... Samoin nepalilaista, thai-ruokaa (sitä saa Rekostakin!!!) ja löytyy sieltä melkein fine dining-paikkakin. Kehitys kehittyy -jopa Raumalla!
Muuten olen koittanut siirtyä kohti Paleo-ruokaa. En kyllä vankasti usko minkään ruoka-aineen karttamiseen ja kieltämiseen, mutta tuo tuntuu kovinkin omalta tavalta käyttää puhtaita raaka-aineita. Eikä kaikki makeakaan ole poissuljettua, joten vallan valtavan hyvä jälkkäri tuli omista luomuraparpereista ja -mansikoista, kookosöljystä, hunajasta, mantelijauhoista ja kanelista. Sen kun vetelee ison ylmän kookoskermanokareen kanssa menemään, niin jaksaa taas juosta karanneiden vasikoiden perässä pitkin Peräkylää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti